Jontti & Jodarok Raskaat Saappaat
Feat. Seyed Ali
Taas uus päivä ja juoksee aika,
Juoksee niinku audioraita.
Lokki, Jontti ja A.L.I,
Jos et kuule tätä radiost niin pistä se radio kii.
Bitch, mä oon studios, samat kuviot ku ennenki,
Paitsi mun vatsa on kasvanu helvetin paljon tai ainaki vähä.
Mutisen täs Suomest, mut tulin räppäämään tähän.
Biitis soi persialainen viulu ja,
Niinku lähi-idän tilanne, se kiehuu.
Ja vuosi 2008 on ollu yllättävän paska.
Välil vähän raskast, mut minkäs teet.
Muuta ku eteenpäin meet ja toivot et huomen'
Ois parempi päivä jos käviski niin hyvä mäihä, niin hyvä mäihä.
Askel painaa rankan lailla,
Kokapohjan kautta, mut nousee aina.
Horgonentti handuun ja kuolleeseen kulmaan.
Sydän aukinaisena, vaik onki julmaa.
Askel painaa rankan lailla,
Kokapohjan kautta, mut nousee aina.
Ne veisaa et elo on synkkää ja pimeää,
Koulutettu uhri lampaina itkemään.
Välil vähän raskasta, kyyneleet lakanoilla.
Kämpässä paskasta, selviiks tää sukeroimalla?
Transformaatioprosessi aina yhtä tuskallinen,
Välttämätön vaik se polttaa poroks.
Kukapa tääl on riivaajaisiltaan vapaa,
Niinku viillot naisten käsis joit' mä tapaan.
Joskus vastaan pukkaa pelkkää mustaa,
Sydän aukinaisena koitan lyriikkaa rustaa.
Tää on muistutus mulle ei saarna.
Elämä on niinku peili, sano Paarma.
Sitä saa mitä tilaa, kutsu niitä resonoit'.
Rakas kampee ittes pystyyn, jos vaan voit.
Koska oot huipentumatar ja sua tarvitaan.
Homma haltuun rankan lailla, verkostoidutaan.
Kuvio vaikee kohdata niinku primaalituska.
Kyl tää tästä, on ollu tän kesän mantra.
Askel painaa rankan lailla,
Kokapohjan kautta, mut nousee aina.
Horgonentti hanskaan ja kuolleeseen kulmaan.
Sydän aukinaisena, vaik onki julmaa.
Askel painaa rankan lailla,
Kokapohjan kautta, mut nousee aina.
Hullut veisaa et elo on synkkää ja pimeää,
Koulutettu uhri lampaina itkemään.
Tuuri, huonous on hiljalleen jäätävää.
Se ei kettään säästämään.
Moni muukaan jaksa näitä kuvioita,
Nyrkit taskussa vihaa vastaantulijoita.
Paperilla kaikki on niin chillii,
Vetää vaan röökii ja syljeskee rinkii.
Irtiottoja omasta kaalista, joka
Ei saa otetta hankalaan maailmaan.
Kopissa buddhan liekki palaa jälleen,
Perheenjäsenillä mielialalääkkeet.
Syö cipralexit, mulle litran lesti.
Toivon et venys pitkiks vikat metrit,
Joille lekurit jo loppua lukee.
Kättä lippaan, oli kunnia tuntee.
Se raastaa taas vaan minkä sille mahtaa,
Täällä koittaa tallaa vaik on raskaat saappaat.
Askel painaa rankan lailla,
Kokapohjan kautta, mut nousee aina.
Horgonentti lapaseen ja kuolleeseen kulmaan.
Sydän aukinaisena, vaik onki julmaa.
Askel painaa rankan lailla,
Kokapohjan kautta, mut nousee aina.
Ne hoilaa et elo on synkkää ja pimeää,
Koulutettu uhri lampaina itkemään.
