Tenhi Hallavedet
Kuun katseen helmyt ylle käy
ja lyö itsensä levolle
Syvässä sylissä veden morsiamen
uinuu menneen sielu
Yksin nousee halla seisovista joista
ja soittaa huurteista huiluaan
Kuun katseen kohdatessa
halla nousee tanssimaan
Nämä vedet eivät hopeaa heijasta
vain taivas tähtyeitä huokaa
Yön hämärtäjä, päivän himmentäjä
matkaa taivaalla
Hiljainen hetki unenvirran luona
mieli pilvissä käy
Yksin nousee halla seisovista joista
ja soittaa huurteista huiluaan
