Pariisin Kevat Oveton Ovi
Tiedän paikan jota ei ole
Olen raottanut ovettoman oven
Livahtanut kuin varas aidan raosta
Kadonnut pimeään
En tahtoisi selittää
Enkä edes osaisi
Sortuneet rakenteet nousevat pian takaisin
Sitä ennen meidän on mentävä
Haluaisin viedä sinut sinne tänä yönä
Hiljaisina tuijottaisimme toisiamme
Kunnes aamuinen valo meidät löytäisi
Vaikka mikään ulkopuolella ei muuttuisi
Silti kaikki olisi toisin
Olisi niin loputtomasti toisin
Silti kaikki olisi toisin
Olisi niin loputtomasti toisin
Sinä aamuna kun seisoin reunalla
Tunsin näkymättömät hampaat mun kaulalla
Jonkun lähestyvän selkäni takana
Haluaisin viedä sinut sinne tänä yönä
Hiljaisina tuijottaisimme toisiamme
Kunnes aamuinen valo meidät löytäisi
Vaikka mikään ulkopuolella ei muuttuisi
Silti kaikki olisi toisin
Olisi niin loputtomasti toisin
Silti kaikki olisi toisin
Olisi niin loputtomasti toisin
Ja ensin aidan raosta näkyy vain
Tyyni maisema
Hampaat välähtävät etsimessä
Olemmeko ystävät pimeässä
Pimeässä