Kumikameli Purnaaja
Vääryys huutaa kuin italoleski
Aviosiippansa montulla
Perinnöksi vain velkoja jätti
Ja koronkiskurit oottaa portilla
Vääryys viiltää kuin paperin kulma
Pehmoista lihaa sormessa
Vaikka viilto vain pienistä pienin
Niin silti se vihloo ja vituttaa
Tyhmyys riipoo kuin vuotava tölkki
Vaateostosten seassa
Tyhmyys tarttuu kuin syksyinen flunssa
Vaikka rokotukset olisi kunnossa
Tyhmyys näkyy kuin punainen paita
Hautajaishyeenalaumassa
Tyhmyys kulkeutuu isästä poikaan
Eikä kukaan ole siltä turvassa
Revit pulttia, revit mutteria
Puret hammasta ja
Luulet olevasi melko vihainen mies
Köyhyys haisee kuin mädännyt raato
Jalkakäytävän reunalla
Auton murjoma kulkukoira
Varisten ja matojen kalvama
Köyhyys elää kuin varjosi varjo
Odotellen vuoroaan
Juonii suunnittelee siirtojansa
Kohta tunnet sen hampaat niskassasi
