Kumikameli Horjuva Holtiton Matkustaja
Horjuen holtiton matkustaja ja maksetut kantajat viimeisellä matkallansa makaa hiljaa vaaan
Rauhaton oli luonnoltansa paha sisultaan pelasi, söi, räyhäsi, joi varasti, myi jos voi
Halki puistikon hiljentyneen vie tie miehen likaisen rovasti hellästi hymyillen suntiolle kuiskuttelee...
Monttuun syvään pohjattomaan mies paiskataan arkkuineen oli koittanut aikansa aloilleen asettua...
Ei kukaan jäänyt suremaan, miestä inhottavaa...
Ei yhtään ainoaa ystävääkään, hän hankkinut aikanaan...
