Kaija Koo Tuulikello
Lapsena sydän lauloi
Kun tuulikello yössä hiljaa soi
Ja rauha vain valvoi
Sillon peiton reunat maailman ääriä olla voi
Ei ilmaa tuulikello enää haravoi
Se peittokin on jäljiltä koin
Mitä jos sydänkin laulunsa jo lauloi
Ja kaikkensa antoi
Olen hetkisen ajasta irrallaan
Kun tuulikello soi siirryn sen aikaan
Se ohjailee mahtikäskyllään
Hiljaisella helinällään
Kutistuvan maailman näin
Kun kasvoin, se kävi niin yllättäin
Menin moneen näytelmään
Mut ei niistä rooleista minulle istunut yksikään
Maailmassa paha saa aina palkkansa
Ja moni palkalla pärjäilee
Ja toiset ovat kuin lauennut ansa
Joka hiljaa odottelee
Olen hetkisen ajasta irrallaan
Kun tuulikello soi siirryn sen aikaan
Se ohjailee mahtikäskyllään
Hiljaisella helinällään
Me tuulikelloa kuunnellaan
Kun varjot valoja johtaa harhaan
Se aika, jonka kanssas olla saan
On oikeaa aikaa
