Kaija Koo Nuku Pois
Yöllä helpottaa kun on viileää
Eikä näe tätä lohdutonta kuun maisemaa
Kun aurinko nousee ja kuuma pöly alkaa yskittää
Ei suojana ole yön lempeää usvaa
Pitkä on äidin tie
Se kaikki voimat vie
Lapsi nukkuu rintarepussaan
Isän joukot kulkee siellä missä loppuu tie
Se vie saatanallisen pyhään sotaan
Armahdat minut ja armahdat itses jos sä pois nukut
Oot aivan liian hyvä tietämään mitä on sodan kauhut
On laiva lastattu valkoinen viattomilla katseilla sun kaltaisten
Se purjehtii merten taa, siellä sulle on ikioma maa
Hyvää matkaa, äiti sulle toivottaa
Mun on pakko jäädä valvomaan
Ehkä vielä sut nähdä saan
Äiti herää ajatukseen julmalta tuntuvaan
Ei lapsen uneen yllä meteli maan
Hän toivoo että pienen uni aina jatkua saa
Ehkä isäkin on jo päässyt nukkumaan
TV:ssä kerrotaan, uhmatkaa kuolemaa
Ne näyttää suurta johtajaa
Sen on niin helppo puhua, sillä ei oo historiaa
Kun se ei oo koskaan elossa ollutkaan
Armahdat minut…
On laiva lastattu valkoinen, siihen kyytiin pääsee jokainen
Jonka sydän on vielä sellainen mikä tunne ei tietä pahuuden
Hyvää matkaa äiti sulle toivottaa
Mun on pakko jäädä valvomaan
Ehkä vielä sut nähdä saan
