Juha Tapio Rakastan Niin Kauan Kuin M Voin
Kipeä ja tyhjä syli, vettynyt on turkki
Voiton haju toimistossa, kesken vielä työt
Maisemat on meren yli, laatikossa purkki
Otan siitä, jaksan painaa päivät, nukun yöt
Isä istuu hämillään ja hiljaa keittiössä
Ei tunne aikaa, paikkaa, kysyy: milloin lähdetään?
Ylväimmätkin kai riisutaan tässä mittelössä
Rannikolla laivat lyövät kiilaa pimeään
Tähdet syttyy, valojuovat, vieläkö ne viestin tuovat?
Illan hiljaa viiletessä rakastan sua vielä
Valosta on aavistus ja lupaus aamunkoin
En kaiken tämän keskellä kai mä muusta enää tiedä
Rakastan sua vielä
Rakastan niin kauan kuin mä voin
Ilma täynnä melskettä on kaukaisista maista
Hetkemme ja loistomme kuin tuulen henkäys vaan
On tässä kaksi orpoa, on kaksi muukalaista
uhmaamassa yötä, jaksamassa toisiaan
Kaunis puna auringon, kauniimpi sun poskillas on
