Enochian Crescent Oceanus On The Dry Land
Churning becomes the seas and oceans
Reverence to a most soverign frown
And to a swelling pulse
That tears the empires down
Circumstances
Pen the notes for chaos' dances
And weave destruction's gown
Blackguard this art of war
Stranded, but standing proud
Daring to blaspheme so loud
An effigy of pain - this scorn springs from afar
K¤tken maan kasvot vesiini
Kuin kuolleena k¤velen
En koskaan hautaan ehdi
Puhun suilla vainajien
Kun henget huutaa
Huulet mustaa vuotaa
Vahvaa verta riivattujen
Vain hukkuneilla on valtaa
Tukehtua voi kuivalla maalla
Tavalla henki karkaa, olevaisuudesta pois taivaltaa
Raise your arms up
Mouldy claws towards silent air
A deep green army
Malign entourage with an empty, black stare
Antiphonal response
A bellowing trance
Rousing them from a hideous lair
Wroth, braying and writhing about
I am breeding thunder
The dry land will drown under
My perilous kin - acolytes most devout
Arvet syv¤t kuin valtameri
Enemp¤¤ vuotaa voi en
Olen t¤ynna sieluja
Kuolaan pois veden ja veren
Ja henget huutaa
Mustan lihan tulvaa
Kuoro turvonneiden
S¤est¤¤ sielunsyænnin humalaa
En kovan maan p¤¤ll¤
Enk¤ vihatulla j¤¤ll¤
Ole oceanus - harhainen jumala
