Amor kuuntelee, kun huudat:
Amor kuuntelee tarkkaan
Amor kuuntelee, kun huudat:
Amor kuuntelee tarkkaan...
armollinen on, ja hyvä
tai paha suo pahan maan...
Amor on äkkisyvä!
Amor vie mukanaan!
kalleimpaankin kaupunkiin yö on
saapuva yön-ajallaan
aurinkomme lämmön vieden
kuun loisteen tuoden tullessaan
miesväen hiukset on hopeaa
ja daamit paljeteissaan sädehtii
lipuu limusiinit teatterille,
jossa väki laiskasti liikehtii...
vaan kun joukosta poissa on yksi
voi suurinkin joukko olla yksin niin
ja niinkuin illan tähtitaivasta
vielä tähtivierasta odoteltiin...
joka saavu ei koko yönä,
eikä saavu edes kun taas aamu saa:
ja se väki joka odottaa tahtoo
viikkoja saa odottaa.
sillä hän on vaiti kulkenut
vaiti ovet avannut, sulkenut: huudahtanut
kun on nähnyt neidon sulovartalon
hän on kaiken nähnyt, mikä hyvää on
silloin Amor kuuntelee, kun huudat...
sinä livahdit ikkunasta
kerrostalon seinää kiipeilemään
pyjamasillasi, vanha mies,
sydäntalven aikaan synkimpään:
ikkunasi jotenkin lukkiutui,
vaan ei auki ollut rakkaan akkunakaan
sinä kiljuit kuulle, pidit pirun työnä
rouva luuli että sitten tiistaiyönä...
..näin käy näytelmissä, joissa
vain kaksin kuutamoa katsellaan,
vaivutaan suloisiin suudelmiin
(tai elimiä irti leikataan)
ja taas Amor kuuntelee, kun huudat...
vaan kalleimpaankin liittoon arki
on saapuva arjen-ajallaan:
se sokean huuman herrat
taluttaa vanhainkotiin vaappumaan.
ja me vain arvaamattomalta
alueelta voimme saada asunnon,
ja meitäkin varoituksitta viedään...
siis siihen pyri, mikä hyvää on.