Kumikameli Taimi
Kun lapsen lapset laskeutuvat puusta vihdoin mereen kun tuuli ei kirvele ja sade huuhtoo veren kun vesi ja tuli vaihtavat paikkaa ja ikivanhat kivet hohtamasta lakkaa kun kivettynyt siemen vihdoin puuksi jälleen muuttuu kun tuhka jälleen vihertää ja vanhat jäljet maatuu kun vuoret jälleen kohottavat painuneet päänsä ja ensimmäinen kaste maahan uskaltautuu palaan... kun tahto vahvin taipuu ja taito vanhin ruostuu oppi vanhimmista vanhin vihdoin unohtuu kun tölkeistään ulos ryömivät ravut ja piipuista ylös ponnistaa savu